Lampaanjärvi

Etusivu / Suomeksi / Pielavesi-Info / Pielaveden kylät / Lampaanjärvi

KYMIJOEN VESISTÖN ALKULÄHTEILLÄ

(Lähde:  "Lähheinen oon kehumaan" - Lampaanjärven seudun kylähistoriikki, toim. Jouko Kokkonen)

Lampaanjärven seutu kuuluu pinnanmuodollisesti vaihtelevaan ja suhteellisen järvirikkaaseen Ylä-Savoon. Vielä 2000 miljoonaa vuotta sitten Lampaanjärvenkin kohdalla kohosi korkea poimuvuoristo, joka vuosimiljoonien aikana on kulunut hitaasti kokonaan pois. Lampaanjärven seudulle ovat ominaisia suhteellisen suuret korkeusvaihtelut (jopa yli 100 metriä) ja kalliopaljastumat. Korkeimpia mäkiä ovat louhikkoinen Kurenmäki, Lampaanmäki, Löytänänmäki, Marininmäki, Niinivuori ja Pahkamäki.

Ylä-Savon alueen jäätiköt sulivat 9500-9100 vuotta sitten. Jäätikön alta vapautunutta maata peitti Yoldia-meri. Se muuttui Ancylus-järveksi Tanskan salmien kohottua Itä- ja Pohjanmerien väliin. Maan kohoaminen oli nopeaa ja Ancylus-järvesta kuroutui noin 8000 vuotta sitten kaksi suurta sisäjärveä: Suur-Saimaa ja Muinais-Päijänne.
Maan kohoamisen seurauksena muotoutuivat nykyiset Vuoksen ja Kymijoen vesistöt, joita erottavat toisistaan Maanselkä, Suomenselkä ja Savonselkä -nimiset vedenjakajat. Lampaanjärvi kuuluu Kymijoen vesistön latvavesiin, kun taas viitisen kilometriä Kiuruveden suuntaan sijaitsevan Löytänänjärven vedet virtaavat Ison-Sulkavan kautta Kiurujärveen ja edelleen Iisalmen kautta Vuoksen vesistöön.

Lampaanjärvi on kymmenen kilometriä pitkä ja enimmillään kolme kilometriä leveä. Pinta-alaa järvellä on 1500 hehtaaria ja siinä on yli 50 saarta, joista suurimmat ovat Sipolansaari ja Hiidensaari.


Rantakuva 1.jpg

Lampaanjärvi kuuluu Kymijoen vesistön latvavesiin.

KYLÄN SYNTYSIJOILLA


Esihistorialliset löydöt viittaavat siihen, että pirkkalaiset ovat tehneet eräretkiä 1000-luvun loppupuolella Pohjois-Savon metsiin. Lampaanjärven ja Lampaanjoen muodostamasta niemekkeestä joen eteläpuolelta on löydetty vuonna 1963 rautainen keihäänkäri ja suomalais-venäläinen partakirves, joka oli viikinkiajan yleisin kirvesmuoto. Nämä löydöt viittaavat siihen, että eräretket ovat ulottuneet myös Lampaanjärven seudulle.

Myös lappalaisista metsästäjistä on säilynyt merkkejä ennen savolaisen eränkäynnin alkua. Laijittaiminen oli peuranpyyntimenetelmä, johon viittaavia nimiä löytyy Lampaanjärveltä, näistä mainittakoon Laijinlahden talo, Laijinlahti ja Laijinsaari. Myös Lahdentakasen lähistöllä sijaitseva Peurakallion avokivikko viittaa vanhaan peuranpyyntitapaan. Lappalaisperäisiä ovat myös Hiidenniemi ja Hiidensaari -nimet. Lappalaisiin voi viitata myös Lampaanjärven pohjoispäässä sijaitsevan Kotaniemen nimi. Sen edustalla on lisäksi Kotasaari.

Lappalaiset joutuivat 1500-luvulla väistymään uudisasukkaiden tieltä pohjoiseen, heistä osa sulautui kuitenkin tulokasväestöön. Savolaiset tekivät alkuun eräretkiä Pohjois-Savoon. He oleskelivat eräalueillaan koko kesän koettaen kerätä elantoa tulevan talven varalle. Syksyllä sadonkorjuun jälkeen palattiin vakituisille asuinpaikoille. Eränkävijä merkitsi eräsijansa tilapäisesti käyttöönsä ja piti sitä omanaan. Myöhemmin käyttöomistus muuttui yksityiseksi eräomistukseksi ja ajan kuluessa rintamaan talon ulkotiluksiksi. Pikkuhiljaa eränkävijät jäivät asumaan myös talveksi eräsijalleen. Näin erämaa, myös Lampaanjärven seutu sai ensimmäiset vakituiset asukkaansa. Pääosan kylästä asuttivat alkuun Juvan pitäjästä eräretkiä tehneet Kärkkäiset, Suurpäät ja Laitiset.

Lampaanjärvi on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti. Kirkkomatkoja on jo satoja vuosia sitten tehty järvellä etelä-pohjoissuunnassa, sulan aikana veneillä, jääpeitteen kestäessä hevosella. Papit joutuivat 1600-luvulla tekemään kirkko-, kaste-, hautajais- ja vihkimatkoja Iisalmesta Pielaveden puolelle. Järven itäpuolelta alettiin asioida 1800-luvun loppupuolella järven länsirannalle, jonne oli perustettu useita kauppoja ja koulu vuonna 1892. Päinvastaisia matkoja tehtiin puolestaan järven itäpuolelle vuoden 1935 jälkeen, jolloin  Pien-Lampaan kuivatushanke saatiin päätökseen. Kuivio jaettiin noin sadan osakkaan kesken viljelysmaiksi, mutta jo 1940-luvulla osa lampaanjärveläisistä myi osuutensa kuivion lähitiloille.

Tämän päivän Lampaanjärvellä ei juuri pienviljelijöitä tapaa. Vain aniharvalla lampaanjärveläisellä tilalla on edellytyksiä tuottavaan maatalouteen, joko tilan koon tai erikoisviljelyyn keskittymisen ansiosta. Kyläsivuilla myöhemmin lisää maaseutuyrittäjyydestä.


KYLÄN NYKYINEN SIJAINTI

Lampaanjärven kyläkokonaisuus muodostuu järven itäpuolella sijaitsevasta Lampaanmäestä, luoteessa siijaitsevasta Pahkamäestä,  Saikkolasta, osasta Eskelinkoskea ja Venetmäkeä sekä järven länsipuolella tuhansien hehtaarien erämaata rajaavasta Kukkaromäestä. Varsinainen  kylän "keskusta" sijoittuu järven länsirannalle, josta useat kaupat, koulu ja nuorisoseuran talo ovat jo vuosikymmeniä  sitten lakkautuneet, viimeisimpänä Lampaanjärven kansakoulu vuonna 1996. Kylä sijaitsee erinomaisella paikalla järven ympärillä, 20 km päässä Pielaveden kirkonkylästä, ja Iisalmeenkin on matkaa vain 35 kilometriä. Mainittakoon, että virallisissa asiakirjoissa Lampaanjärven kylä levittäytyy huomattavasti laajemmalle alueelle (ks. Lampaanjärven seudun kylähistoriaa Lähheinen oon kehumaan).

Kylän asukasluku on laskenut huimasti vuosikymmenien kuluessa. Uudelle vuosituhannelle (2000) siirryttiin noin sadan kyläläisen voimin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasluku on lähtenyt nousuun paluumuuttajien ansiosta, mutta ikärakenne sen sijaan on muuttunut. Vielä 25 vuotta sitten kylällä asui lukuisia nuoria lapsiperheitä. Nykyään suurin osa asukkaista on ylittänyt 50 ikävuoden rajan, mutta alle kouluikäisiäkin kylältä löytyy. Vanhuksia sen sijaan asuu kylällä vähän, sillä monet ikäihmiset ovat muuttaneet kirkonkylälle, lähelle terveys- ym. palveluita.

 

 Kukkaromäen tienviitat.jpg  Harju.jpg

Tämä kylän osa-alue sijaitsee Vaaraslahden ja Sulkavan naapurina.     

 Harjun tila sijaitsee Niskanniemen alueella. Tilalla on sekä peltoa että metsää myös Kukkaromäessä. Tuomo ja Tarja Väätäinen viljelevät mansikkaa usean hehtaarin alalla.
 Lampaanjärven pysäkki.jpg  Hanna Jauhiaisen kämppä.jpg
 Lampaanjärven pysäkkikatos.    
 Hanna Jauhiainen asui tässä mökissä vielä 1970-luvulla.
2009 kesä 075.jpg

PALVELUT

Kylällä toimi aikoinaan useitakin kauppoja, joista viimeinen, Pielaveden Osuuskaupan Lampaanjärven myymälä, lakkautettiin vuonna 1981. Nykyään kylän alueella liikennöi Maksimaisen omistama kauppa-auto.

Kansakoulu kylälle tuli vuonna 1892. Se toimi 104 vuoden ajan ja lakkautui vuonna 1996 oppilaiden vähäisen määrän vuoksi. Lampaanjärvi kulki sivistyksessä kirkonkylän jälkeen seuraavana elikkä koulu oli toinen Pielaveden pitäjän alueelle perustettu opinahjo.

2009 kesä 075.jpg 

Kesällä 2007 124.jpg

 
 4-H- toiminta loppui 2000-luvun alussa. Lampaanjärven koulu. Kiinteistön omistaa tätä nykyä
Pirjo Turunen, joka on harjoittanut tiloissa mm. huonekalujen entisöintiä.

15.7.2009 054.jpg  kevättä 2011 006 kopio.jpg 
 Lampaanmäen lähistöllä sijaitsevalla Hiidenniemen tilalla  on omien peltohehtaarien lisäksi vuokrapeltoja Laijilahden  tilalla (kuvassa).   
Hiidenniemi pilkottaa kylän yleisen uimarannan vastapäiseltä rannalta Laidinsaaren takaa.

 

                        
        
                                                              


KYLÄN ALUEELLA TOIMIVAT YHDISTYKSET

NUORISOSEURA SALON  JA KYLÄTOIMIKUNNAN YHTEISTOIMINTAA

Nuorisoseura Salo on perustettu vuonna 1906. Se toimi alkuun parin vuoden ajan nimellä Lampaanjärven Raittiusseura Salo. Nuorisoseuran puheenjohtajana on vuodesta 1990 lähtien toiminut Tuomo Väätäinen ja sihteerinä Leena Saastamoinen. Kahden viimeisen vuosikymmenen suurimpana saavutuksena mainittakoon kyläsaunan rakentaminen Lampaanjärven rannalle vuonna 1994.

Kylätoimikunta perustettiin vuonna 1979. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kymmenen vuoden ajan Matti Hauhia. Pestiä jatkoi vuonna 1989 Martti Manninen. Kylätoimikunta oli viemässä Lampaanjoen kunnostushanketta eteen päin. Hanke toteutui 1995. Myös yleinen uimaranta laitureineen, pukukoppeineen ja grillikatoksineen rakennettiin entiseen "koulun rantaan" yhteistyössä Nuorisoseura Salon kanssa.

Nuorisoseuran ja kylätoimikunnan tapahtumista kerrotaan Lampaanjärven seudun kylähistoriikissa Lähheinen oon kehumaan (toim. Jouko Kokkonen).

Kyläsaunan yhteyteen rakennettiin vuonna 2010 talkoilla puuliiteri hirsistä Pentti Saksmanin opastuksella.

15.7.2009 042.jpg   Rikun kamerasta 037 kopio.jpg
Rantamaisema saa uuden värin syksyn saapuessa Alla olevassa kuvassa pieniä koululaisia hiihtoloman vietossa kylän grillikatoksella.                     
 Syksyllä 2007 001.jpg  Iskän puhelimesta 035 kopio.jpg

 




.