Kulttuurimaiseman inventointi

Etusivu / Suomeksi / Pielavesi-Info / Pielaveden kylät / Pohjois-Pielavesi / Maisemanhoitosuunnitelma / Kulttuurimaiseman inventointi

Asuminen ja maankäyttö

Pientilojen syntyminen 1920 - 30 -lukujen asutustoiminnan tuloksena muutti maaseudun maisemaa. Toisen maailmansodan jälkeen tiloja perustettiin lisää siirtolaisille, peltoa raivattiin asutusten ympäristöön. Uudet tilat eivät kuitenkaan olleet elinkelpoisia ja autioitumista tapahtui varsin pian. Väestön väheneminen, talojen autioituminen ja peltojen metsittäminen merkitsivät maisemassa uusia muutoksia. (Isotalo, M. Vetten ja metsien maa. Suomalaisen maiseman ja kulttuuriympäristön opinto-opas. Maa- ja Kotitalousnaisten keskuksen julkaisu no 169. Tummavuoren Kirjapaino Oy. Vantaa. 1998, 37).

Kylä- ja peltomaisemaan kuuluivat rintapeltoja kiertävät pisteaidat, jotka reunustivat kylän läpi kulkevaa tietä ja talonpihoilta metsälaitumille johtavia karjakujia. ”Maatalouden kulttuurimaiseman kehitys perustuu maatalouteen ja siihen liittyvään asutukseen. Karjatalous on synnyttänyt moni-ilmeiset maisematyypit niittyineen ja erilaisine laiduntyyppeineen ja rakennelmineen.” (Isotalo, M. 1998. 32 - 36).

Tehoviljely on yksipuolistanut viljapeltoja ja maisemaa, pellot ovat salaojitettuja, purot on oikaistu ja perattu. Viljelyalueet ovat suuria, suoralinjaisia ja reunavyöhykkeet ovat hävinneet. Pellon jälkeen alkaa metsä. Monimuotoisuus on häviämässä, koska vanhan maatalouden synnyttävät niityt, luonnonlaitumet, hakamaat rakennelmineen sekä peltosaarekkeet, pensaikot, pientareet, kiviaidat ja -röykkiöt ovat katoamassa. (Isotalo, M. 1998, 38).

Viljelymaisemakokonaisuudet muodostuvat mäkisille alueille raivatuista pelloista, asutuksesta ja luontomaisemasta. Merkittävimmät kulttuurimaisema-alueet ovat keskittyneet Laukkalaan, Piekkälänniemelle ja Räisälänrantaan. Kulttuurialueet ovat peltoviljelyalueita, jotka ulottuvat vesistöihin tilojen rakennusten jäädessä kukkuloille hieman kauemmaksi rannasta. Rannoilla on usein kesämökki ja sauna. (Pielavesi-järven rantaosayleiskaava ja Luonto- ja maisemaselvitys. 1997). Liite 2.

Suunnittelualueella on runsaasti uutta rakennuskantaa, joka on sijoittunut luontevasti kyläraittien varsille vanhan asutuksen liepeille.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset

Inventointilomakkeiden mukaan Pohjois-Pielaveden kylien alueella on runsaasti vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulla rakennettuja aittoja. Laukkalan Haippolan tilalla sijaitsee vanhojen rakennusten kokonaisuus, joista vilja-aitta on 1700-luvun lopulla rakennettu. Tilan asuinrakennus ja toinen aitta ovat rakennettu 1800-luvulla. Sulkavan kylällä Paunuspelton tilalla on myös 1700-luvun lopulla rakennettu aitta. Liite 2.

Vaaraslahden kylällä on asuinrakennuksena edelleen toimivia 1800-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Niitä ovat Nuutila ja Räisälä. Kylän inventoitujen kohteiden kunto on arvioitu hyväksi.

Nuutilan tilalla on lisäksi noin vuonna 1900 rakennettu navetta, joka nykyisin toimii varastona.

Räisälän asuinrakennus on rakennettu vuonna 1850 ja samassa pihapiirissä on 1800-luvulla rakennettu vilja-aitta.

Vuonna 1931 rakennettu Kivelän kalkkitiilinen, rapattu asuinrakennus on myös inventointilomakkeen mukaan edelleen asuinrakennus. Tilalla on vuonna 1841 rakennettu aitta.

Alatalo-tilan asuinrakennus lienee 1800-luvun alkupuolella rakennettu, koska peruskorjaus on tehty vuonna 1898. Rakennus on osittain asuttu. Tilalla on 1800-luvulla rakennetut aitta ja aitta-talli.

Suihenniemen-tilalla oleva asuinrakennus on 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu huopakattoinen pystyrimalla vuorattu hirsitalo. Nurkkakiville rakennetut hirsiaitat ovat 1800-luvun lopulla rakennettuja.

Pitkälän (Tahvanala) 1800-luvun ja vuonna 1837 hirrestä rakennetut punamulta aitat ovat pelti ja tiilikattoisia. Makuuaitassa alin hirsikerta on vedetty sisään ja siinä on pyöreät ikkunat.

Laukkalan kylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat 1800-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia ja niihin kuuluvia piharakennuksia.

Halla-ahon tilalla on asuinrakennuksena toimiva 1800-luvulla rakennettu asuinrakennus, jossa on huopakate ja pystyrima vuoraus. Rakennusta on jatkettu 1940-luvulla. Pärekattoinen 3-huoneinen aitta on rakennettu 1800-luvulla hirsi ja lauta runkoiseksi. Aitan kunto on heikko.

Koskenmäen 1800-luvulla rakennettu hirsinen asuinrakennus on vapaa-ajan asuntona. Tilan hirsirunkoiset ja huopakattoiset aitta-talli ja vilja-aitta ovat 1800-luvun rakennuksia. Vilja-aitan erityispiirteenä on jalkarakenne.

Jauhialan tilalla on vuonna 1918 rakennettu hirsinen, lasikuistilla varustettu asuinrakennus, joka toimii asuinrakennuksena edelleen. tilalla on 1800-luvun lopulla rakennettu vilja-aitta.

Luttilan vapaa-ajanasuntona toimiva vuonna 1890 rakennettu asuinrakennus on huopakattoinen hirsirakennus. Pihapiirissä on 1800-luvun talli-aitta rakennus ja 1900-luvun alkupuolella rakennettu talli.

Joutsenniemessä on 1900-luvun alussa rakennettuja asuinrakennuksia, jotka olivat asuinrakennuksina rakennusinventointeja tehtäessä.

Savonniemen tilalla on vuonna 1907 rakennettu pystyrimalla vuorattu hirsirakenteinen asuinrakennus. Pihapiirissä on vuonna 1921 rakennettu riihi ja vuonna 1937navetaksi rakennettu tiilirunkoinen varastorakennus.

Kolehmalan hirsirakenteinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1913. Se toimii edelleen asuinrakennuksena.

Alueella on useita 1920-luvulla rakennettuja koulurakennuksia, jotka on suunnitellut rakennusmestari Emil Ikäheimo.

Joutsenniemen ja Lammassalon (Laukkala) kansakoulut ovat yksityisten omistuksessa ja toimivat asuinrakennuksina. Joutsenniemen koulu on mansardi-kattoinen.Vaaraslahden kansakoulu toimii nykyään ala-asteena kylän oppilaille. Laukkalan kirkko on rakennettu vuosina 1939-1940. Se on tiilirunkoinen ja harjakattoinen. Vuonna 1927 rakennettu tiilirunkoinen meijerirakennus toimii nykyään loma- ja vapaa-ajan tiloina. Sen omistaa Itälahden Lomahovi Oy. Sulkavan nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1921. Se toimii edelleen nuorisoseuran talona.