banner

Perheoikeudelliset palvelut

Perheoikeudellisten palveluiden tavoitteena on turvata lapsen oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa. Perheoikeudellisiin palveluihin kuuluvat isyysasiat, perheasioiden sovittelu, elatus-, huolto-  ja tapaamissopimusasiat sekä olosuhdeselvitysten laatiminen tuomioistuimelle lasten huolto- ja tapaamisriidoissa.

Isyyden vahvistaminen
Isyyden toteamista, vahvistamista sekä isyyden kumoamisesta säädetään isyyslaissa. Isyys voidaan todeta isyysolettaman perusteella silloin, kun äiti on lapsen syntyessä avioliitossa. Tällöin isäksi todetaan isyysolettaman perusteella aviomies ja vanhemmille tulee yhteishuoltajuus lapseen automaattisesti. Mikäli lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on isyys aina vahvistettava erikseen joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Lisätietoja ennakollisesta tunnustamisesta saa äitiysneuvolasta.

Mikäli isyyden tunnustamista ei ole tehty ennen lapsen syntymää, lastenvalvoja huolehtii isyyden tunnustamisen vastaanottamisesta ja siihen liittyvistä kuulemisista lapsen syntymän jälkeen. Lastenvalvoja toimittaa tunnustamisasiakirjat maistraatin vahvistettavaksi, joka lähettää isyyden vahvistamispäätöksen tiedoksi äidille, isälle sekä lastenvalvojalle.

Isyyden vahvistamiseen liittyy erilaisia oikeusvaikutuksia. Vahvistamisen jälkeen lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde; lapsesta tulee isän rintaperillinen ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapselle on myös oikeus saada elatusta isältään sekä oikeus pitää yhteyttä ja tavata isää.
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisesta

Vanhempien erotessa tai asuessa erillään on suositeltavaa, että vanhemmat tekevät kirjallisen sopimuksen alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta ja oikeudesta pitää yhteyttä erossa asuvaan vanhempaansa. Sopimuksia ei kuitenkaan ole pakko tehdä, jos vanhemmat katsovat ne tarpeettomiksi.

Sopimus lapsen huollosta tehdään kirjallisesti ja se vahvistetaan sen kunnan lastenvalvojan toimesta, missä lapsella on asuinpaikka.

Ennen lapsen syntymää tehdyn isyyden tunnustamisen yhteydessä on samalla äitiysneuvolakäynnillä mahdollista allekirjoittaa myös vanhempien yhteishuoltosopimus, joka toimitetaan lastenvalvojalle. Kunnan lastenvalvoja vahvistaa yhteishuoltosopimuksen lapsen synnyttyä, kun maistraatti on vahvistanut isyyden.  

Lapsen tapaamisista ei ole olemassa lakisääteistä mallia, vaan vanhemmat sopivat tapaamisista keskenään huomioiden lapsen iän ja kehitystason. Yleisesti tapaamissopimuksissa sovitaan siitä, miten lapsi tapaa muualla asuvaa vanhempaa sekä kuinka tapaamiset järjestetään yleisinä loma-aikoina ja juhlapyhinä. Tapaamisten tavoitteena on, että lapsella on mahdollisuus oppia tuntemaan ja luoda lapsi-vanhempisuhde erossa asuvaan vanhempaansa.

Elatussopimus
Vanhemmilla on lapsen elatuksesta annetun lain mukaan velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan.

Lapsen elatusavun suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien maksukyvyn mukaan. Mikäli toisella vanhemmalla on parempi taloudellinen asema, kuuluu tälle vanhemmalle myös korkeampi elatusvastuu. Elatussopimusta tehdessä lastenvalvoja esittää elatusapusuosituksen, joka on laskettu oikeusministeriön antaman ohjeen mukaisesti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia keskenään elatusavun määrästä elatussopimuksella, jonka lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ollessa lapsen edun mukainen.

Jos elatusvelvollinen vanhempi ei voi maksaa elatusapua tai maksettava summa on pienempi, kuin elatustuen vahvistettu määrä, voi Kelasta hakea elatustukea. Erotilanteessa elatustuen saaminen edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.
Ota yhteyttä

Lastenvalvoja

p. 040 722 8355