banner
Kirkkosaari

Vuonna 1683 pielaveteläiset talonpojat anoivat Viipuri piispa Pietari Bångilta lupaa rakentaa Pielavedelle kappelikirkko. Piispa antoikin luvan, mutta rakentaminen jäi tältä erää. Kappelin rakentaminen tuli uudelleen esille vuonna 1692, jolloin pielaveteläiset anoivat kappelikirkkoa, hautausmaata ja pappia. Sillä kertaa kirkon rakentamisen esteeksi tulivat nälkävuodet ja suuri Pohjan sota sekä isoviha.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen vihdoin ryhdyttiin kirkon rakentamistoimiin. Ensimmäinen kirkko valmistui viimeistään vuonna 1691 Lammassaloon, jota on sittemmin nimitetty Kirkkosaareksi. Tähän kirkkoon liittyy laajalle levinnyt sanonta;" ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa". Tänä päivänä vanhalla kirkkomaalla on jäljellä enää kellotapuli noin vuodelta 1748 sekä 1860-luvun nälkävuosien aikana menehtyneiden muistomerkki.

Pielaveden seurakunnan verkkosivut

Kirkot

Pielaveden kirkko

Pielaveden kirkko valmistui 1878. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ferdinand Öhmann. Muodoltaan kirkko on poikkilaivainen pitkäkirkko. Istumapaikkoja on noin 1500 hengelle. Alttaritauluna on vuonna 1956 valmistunut Urpo Vainion lasimaalaus "Kristus on ylösnoussut". Kuoriin on sijoitettu vanhan kirkon alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen", jonka on maalannut Mikael Toppelius. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 47+2 äänikertaiset sähköpneumaattiset urut (opus 583) vuodelta 1955.

Kirkko peruskorjattiin 1990 seinäjokelaisen Arkkitehtuuritoimisto Aulis Jääskeläinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Sähkölämmitys uusittiin. Kirkkosaliin rakennettiin uusi takaseinä, jolloin urkuparven alle saatiin "esipihaksi" kutsuttu eteishalli sekä lasten huone ja morsiushuone. Kuori alttarikalusteineen uusittiin kokonaan ja kirkko maalattiin.

Kirkon välittömässä läheisyydessä on laaja hautausmaa.  Sankarihautoja valvoo kuvanveistäjä Heikki Konttisen vuonna 1958 valmistunut patsas "Vartiomies".

Pielaveden seurakunnan verkkosivut

Laukkalan kirkko

 Vajaan 30 km päässä kirkonkylästä on vuonna 1940 valmistunut Laukkalan kirkko. Myöhemmin kirkon yhteyteen on rakennettu seurakuntasali palvelemaan seurakunnan pohjoisten osien tarpeita. Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja sankarihautausmaa, jossa on Armas Tirrosen muistomerkki "Hyvästijättö".

Pielaveden seurakunnan verkkosivut

Ortodoksinen kirkko

Apostolien Pietarin ja Paavalin (Petrun) kirkko

Kirkon on piirtänyt rakennusmestari W. Korhonen Laatokan Valamon luostarin Pyhän Johannes Kastajan skiitan piirustusten mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön 6.7.1958, KS apulaispiispa Paavali. Ikonostaasikehystö entisestä Mikkelin venäläisestä varuskuntakirkosta.

Arkkipiispan tšasouna

Ortodoksinen tsasouna, joka on Arkkipiispa Leon rakennuttama.

Osoite: Karttulantie 645, 72530 SÄVIÄNTAIPALE
Lisätietoja ja esittelyt: Väinö Väänänen, puh. 050 302 2184 tai vaino.vaananen@elisanet.fi

Kotiseutumuseo

Teijunmäellä sijaitseva Pielaveden Kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1958. Pihapiirissä on kuusi alueelle siirrettyä rakennusta. Päärakennus on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä huonetta. Tupa on sisustettu vuosisadan alkupuolen tavan mukaan miesten ja naisten puolen käsittäväksi. Museon perusnäyttely "Aenahan se joutilaalla jottae tietättää" on avattu vuonna 1998. Se esittelee paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän eri osa-alueita aina syntymästä kuolemaan ja arjesta juhlaan. Kahdessa pienemmässä huoneessa ovat vuosina 1999-2000 valmistuneet näyttelyt: suutarin huoneessa on esillä suutarin tarvikkeiden lisäksi myös nahkurin työkaluja. Toinen huone, pappilan kammari taas on sisustettu 1900-luvun alun pappilan hengessä.

Päärakennuksen lisäksi vieraat voivat kurkistaa savupirttiin ja kala-aittaan, jonka Pielaveden kalastusperinnettä esittelevä näyttely on valmistunut kesällä 2004. Alueella on lisäksi tuulimylly, luhtiaitta ja riihi.
Lisäksi museolla järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia.

Pielaveden kotiseutumuseon Facebook-sivu

Lampaanjoki, Savon Blackriver

Lampaanjoesta on tullut suosittu kalastuskohde, josta nousee taimenta, harjusta ja kirjolohta.
Alueelle on rakennettu kaksi viihtyisää nuotiokatosta, joista molemmista voi laskea veneen vesille. Jokea pitkin voi liikkua kanotilla tai veneellä.

Kalastuskausi: 1.5.-9.9 ja 15.11-31.12
Luvat: Kausilupa 35 €, viikkolupa 20 € ja vrk 10 €. Lupia myy Neste-huoltoasema.
Tiedustelut: Lampaanjoen kalastusisäntä Heikki Partanen puh. 0400 378 829

 

Lepikon torppa

Pielavedellä on presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymäkoti. Torppa muodostettiin 1800- luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen silloisen suuriruhtinaskunnan 73.000  torpasta.
Presidentti Kekkosen isä Juho Kekkonen, hankki asumisoikeuden torppaan kevättalvella 1900 ja muutti vaimonsa Emilian kanssa Pielavedelle kesällä samana vuonna.  Perheen esikoispoika Urho Kaleva syntyi 3.9.1900. 

Kekkoset muuttivat pois Pielavedeltä presidentin ollessa 6-vuotias.  Tämän jälkeen rakennus koki monia vaiheita.  Se vaihtoi usein omistajaa ja sen ulkoasua muutettiin niin, että rakennus oli lopulta kaksikerroksinen ja laudoilla vuorattu.  Lepikko-säätiö hankki rakennuksen omistukseensa 1966, jonka jälkeen se museoviraston johdolla entistettiin siihen asuun, joka sillä oli Kekkosten siinä asuessa 1900 -luvun alussa. 

Lepikon torppa ansaitsee paikkansa kansallisena muistomerkkinä jo pelkästään sen vuoksi, että se on maamme pitkäaikaisemman valtionpäämiehen syntymäkoti.  Tämän lisäksi se kuvaa viime vuosisadan alun rakennusperinnettä ja elinolosuhteita. 

Lepikon torpan verkkosivut

Lepikon torpan Facebook-sivu

Rillankivi

Kolmen kunnan ja kolmen heimon heimosotien rajamerkki, Pielavesi, Pihtipudas ja Pyhäjärvi vuodelta 1525. Pähkinäsaaren rauhan rajapyykki.

Museoviraston kulttuuriympäristön verkkosivut

Suojala

Pielavesi-Seuran entisöimä kulttuuritalo, joka toimi aikaisemmin Suojeluskuntatalona.

Suojalassa järjestetään mm. tansseja, erilaisia juhlia, näyttelyjä, huutokauppoja, kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä.

Suojalan Facebook-sivu