Siirry sisältöön

Nähtävyydet ja käyntikohteet

Kekkosen salonki on Pielaveden kunnantalolla (Puustellintie 16) sijaitseva sisustettu salonkihuone, johon on asetettu nähtäville rokokookalusto, jota Kekkoset käytti 1950-luvulla yksityistiloissa Presidentinlinnassa.

Vuonna 1683 pielaveteläiset talonpojat anoivat Viipuri piispa Pietari Bångilta lupaa rakentaa Pielavedelle kappelikirkko. Piispa antoikin luvan, mutta rakentaminen jäi tältä erää. Kappelin rakentaminen tuli uudelleen esille vuonna 1692, jolloin pielaveteläiset anoivat kappelikirkkoa, hautausmaata ja pappia. Sillä kertaa kirkon rakentamisen esteeksi tulivat nälkävuodet ja suuri Pohjan sota sekä isoviha.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen vihdoin ryhdyttiin kirkon rakentamistoimiin. Ensimmäinen kirkko valmistui viimeistään vuonna 1691 Lammassaloon, jota on sittemmin nimitetty Kirkkosaareksi. Tähän kirkkoon liittyy laajalle levinnyt sanonta;” ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa”. Tänä päivänä vanhalla kirkkomaalla on jäljellä enää kellotapuli noin vuodelta 1748 sekä 1860-luvun nälkävuosien aikana menehtyneiden muistomerkki.

Lisätietoja Kirkkosaaresta löydät Nilakan seurakunnan verkkosivuilta:

Pielaveden kirkko

Pielaveden kirkko valmistui 1878. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ferdinand Öhmann. Muodoltaan kirkko on poikkilaivainen pitkäkirkko. Istumapaikkoja on noin 1500 hengelle. Alttaritauluna on vuonna 1956 valmistunut Urpo Vainion lasimaalaus ”Kristus on ylösnoussut”. Kuoriin on sijoitettu vanhan kirkon alttaritaulu ”Pyhä ehtoollinen”, jonka on maalannut Mikael Toppelius. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 47+2 äänikertaiset sähköpneumaattiset urut (opus 583) vuodelta 1955.

Kirkko peruskorjattiin 1990 seinäjokelaisen Arkkitehtuuritoimisto Aulis Jääskeläinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Sähkölämmitys uusittiin. Kirkkosaliin rakennettiin uusi takaseinä, jolloin urkuparven alle saatiin ”esipihaksi” kutsuttu eteishalli sekä lasten huone ja morsiushuone. Kuori alttarikalusteineen uusittiin kokonaan ja kirkko maalattiin.

Kirkon välittömässä läheisyydessä on laaja hautausmaa. Sankarihautoja valvoo kuvanveistäjä Heikki Konttisen vuonna 1958 valmistunut patsas ”Vartiomies”.

Lisätietoja Pielaveden kirkosta löydät Nilakan seurakunnan verkkosivuilta:

Laukkalan kirkko

Noin 30 km päässä Pielaveden kirkonkylästä on vuonna 1940 valmistunut Laukkalan kirkko. Myöhemmin kirkon yhteyteen on rakennettu seurakuntasali palvelemaan seurakunnan pohjoisten osien tarpeita. Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja sankarihautausmaa, jossa on Armas Tirrosen muistomerkki ”Hyvästijättö”.

Lisätietoja Laukkalan kirkosta löydät Nilakan seurakunnan verkkosivuilta:

Ortodoksinen kirkko

Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Pappismarttyyri Blasioksen kirkko
Kirkon on piirtänyt rakennusmestari W. Korhonen Laatokan Valamon luostarin Pyhän Johannes Kastajan skiitan piirustusten mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön 6.7.1958, KS apulaispiispa Paavali. Ikonostaasikehystö on entisestä Mikkelin venäläisestä varuskuntakirkosta.

Lisätietoja kirkosta:

Arkkipiispan tšasouna

Ortodoksinen tsasouna, joka on Arkkipiispa Leon rakennuttama.

Osoite: Karttulantie 645, 72530 SÄVIÄNTAIPALE
Lisätietoja ja esittelyt: Väinö Väänänen, puh. 050 302 2184 tai vaino.vaananen@elisanet.fi

Teijunmäellä sijaitseva Pielaveden Kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1958. Pihapiirissä on kuusi alueelle siirrettyä rakennusta. Päärakennus on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä huonetta. Tupa on sisustettu vuosisadan alkupuolen tavan mukaan miesten ja naisten puolen käsittäväksi.

Museon perusnäyttely Aenahan se joutilaalla jottae tietättää esittelee paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän eri osa-alueita aina syntymästä kuolemaan ja arjesta juhlaan. Kahdessa pienemmässä huoneessa ovat vuosina 1999-2000 valmistuneet näyttelyt: suutarin huoneessa on esillä suutarin tarvikkeiden lisäksi myös nahkurin työkaluja. Toinen huone, pappilan kammari taas on sisustettu 1900-luvun alun pappilan hengessä

Päärakennuksen lisäksi vieraat voivat kurkistaa savupirttiin ja kala-aittaan, jonka Pielaveden kalastusperinnettä esittelevä näyttely on valmistunut kesällä 2004. Alueella on lisäksi tuulimylly, luhtiaitta ja riihi.

Kotiseutumuseo on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia.

Museotie 4

72400 PIELAVESI

p. 040 574 6238

Pielaveden eMuseo -mobiilioppaat

Pielavedellä on käytössä kolme ilmaista mobiiliopasta, joissa voit tutustua paikkakunnan kulttuuriperintöön! Oppaita voit käyttää mobiililaitteilla missä ja milloin tahansa.(siirryt toiseen palveluun)

Pielaveden kotiseutumuseon mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)

Pielaveden kulttuuriperintökohteita mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)

Presidentti Urho Kekkosen jäljillä mobiiliopas(siirryt toiseen palveluun)

Lampaanjoesta on tullut suosittu kalastuskohde, josta nousee taimenta, harjusta ja kirjolohta.
Alueelle on rakennettu kaksi viihtyisää nuotiokatosta, joista molemmista voi laskea veneen vesille. Jokea pitkin voi liikkua kanootilla tai veneellä.

Lisätietoja joki-isäntä Heikki Partanen pun 040 037 8829

Lupahinnoista ja luvan maksamisesta löydät lisätietoja Pielavesi-Nilakka kalatalousalueen sivuilta kohdasta Lampaanjoki:

Lehtoniemi on Pohjois-Pielavedellä Saarelan kylässä sijaitseva yksityinen puutarha ja koti.

Puutarhaa on rakennettu vuodesta 2016 arkkitehti Martti Välikankaan 1950-luvulla suunnitellun funkis-huvilan pihapiiriin.

Poikkea ihailemaan puutarhan kukkaisloistoa, tapahtumiimme, ruoka-aikaan lounaspöytäämme, nauttimaan rantasaunan löylyistä ja kotikonsertista (oopperasta jatsiin, kirkkomusiikista liediin). Tai kokeile työpajojamme ( mm. säilykkeiden valmistus, käsityöt) sekä talkoorupeamia puutarhassa, metsässä, pellolla.

Karavaanari – löydät meidät https://www.matkaparkki.com(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)/ sovelluksen kautta.

Ryhmiä palvelemme sopimuksen mukaan.
Palvelemme englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, viroksi sekä auttavasti venäjäksi ja italiaksi.

Lisätietoa Lehtoniemen puutarhasta löydät verkkosivuilta:

Pielavedellä on presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymäkoti. Torppa muodostettiin 1800- luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen silloisen suuriruhtinaskunnan 73.000 torpasta.
Presidentti Kekkosen isä Juho Kekkonen, hankki asumisoikeuden torppaan kevättalvella 1900 ja muutti vaimonsa Emilian kanssa Pielavedelle kesällä samana vuonna. Perheen esikoispoika Urho Kaleva syntyi 3.9.1900.

Kekkoset muuttivat pois Pielavedeltä presidentin ollessa 6-vuotias. Tämän jälkeen rakennus koki monia vaiheita. Se vaihtoi usein omistajaa ja sen ulkoasua muutettiin niin, että rakennus oli lopulta kaksikerroksinen ja laudoilla vuorattu. Lepikko-säätiö hankki rakennuksen omistukseensa 1966, jonka jälkeen se museoviraston johdolla entistettiin siihen asuun, joka sillä oli Kekkosten siinä asuessa 1900 -luvun alussa.

Lepikon torppa ansaitsee paikkansa kansallisena muistomerkkinä jo pelkästään sen vuoksi, että se on maamme pitkäaikaisemman valtionpäämiehen syntymäkoti. Tämän lisäksi se kuvaa viime vuosisadan alun rakennusperinnettä ja elinolosuhteita.

Rillankivi on siirtolohkere ja rajakivi Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien rajalla. Se on myös Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajapyykki.

Rillankivi on yksi vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajakivi ja se on museoviraston rauhoittama muinaismuisto.

Rillankiveltä lähtee 1.3- 5 km pitkä merkitty luontopolku, jonka lähtöpisteessä on laavu, tulipaikka ja wc.

Pielavesi-Seuran entisöimä kulttuuritalo, joka toimi aikaisemmin Suojeluskuntatalona.

Suojalassa järjestetään mm. tansseja, erilaisia juhlia, näyttelyjä, huutokauppoja, kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä.

Tarinat sähkökaappitaiteen takana:

Tohtori Kolehmaisen perheestä

Eräs lääkäri on jäänyt monen paikkakuntalaisen mieleen, hän oli legendaarinen kunnanlääkäri Veikko Kolehmainen, joka oli virassa vuodesta 1931 vuoteen 1957.
Lääkärin puoliso Anna, puhui ruotsia. Suomea puhuessaan hän käytti monia kuvailevia ilmauksia. Kolehmaisilla oli matkalla mukana “eväkset”, kuten kaloillakin oli. Toisinaan perheessä syötiin “tähtiruokia”, joka tarkoitti tähderuokia. Kun tohtoria pyydettiin puhelimeen, hän saattoi vastata: “Ei, tohtori ei ole kotona, hän on ruumiin avastuksessa!” Tuosta lauseesta jäi perheen pariin ilmaus ruumiin avajaiset!

Lääkäritalon edessä oli Kolehmaisten tenniskenttä, Anna-rouvan kielessä tennismaila muuttui tennismaljakoksi.

Perheellä oli tapana kylätellä parempiosaisten tuttavien luona. Kyläläisten oli mielenkiintoista seurata perheen kulkua poluilla ja teillä.

Kolehmaisen perheellä oli oma ranta, jonne ei muut saaneet mennä.
Tohtori oli itse kova uimari, menestynyt jopa mestaruuskilpailuissa, ja kannusti lapsiaan harjoittelemaan. Valkoisen takit helmat vain liehuivat, kun tohtori juoksi rantaan sekuntikello kädessä ja komensi lapsiaan kilpaan.

Perheessä oli kotiapulainen, iältään n. 20-25-vuotias.
Teijun hyppyrimäki oli juuri valmistunut. Pojat kävivät siellä innokkaasti hyppäämässä ja kotiapulainen kuunteli kiinnostuneena poikien juttuja.
Kun kotiapulaisella oli seuraava vapaailta, hän meni Teijulle, kiipesi torniin ja hyppäsi puusuksilla alas mäestä.
Sitä näkyä olisi moni ihmetellyt, jos olisi sattunut paikalle! Kotiapulaisella oli hame päällä ja helmat vain vauhdissa hulmusivat.

Kaappi Torin laidalla, Pihlajien alla
Tekijä Joni Virolainen

Kilpajuoksut

Keijo oli Rannankylän ala-asteella ollessaan koulun paras juoksija. Koulun urheilukilpailuissa kahden ylimmän luokan pojat juoksivat 800 metriä. Keijo pyyhkäisi keulille ja otti pian parinkymmenen metrin johdon ja veti tällä tapaa joukkoa ensimmäisen kierroksen. Toisen kierroksen alkaessa alkoi askel painaa ja vauhti hidastui. Toiset pojat kirivät innolla Keijon ohi. Takakaarteessa Keijo sain uusia voimia ja pinnisti lisää vauhtia niin, että ennen maalia venähti toisiin rakoa kymmenkunta metriä. Kilpailun jälkeen koulunjohtaja Matti Näsänen kysyi Keijolta: – Meinasitko kangistua?
– En, piästin vuan muuttii välillä etteen, että niilläkin oes ollu vähän mukavoo.

Kaappi Kulmittain torille, Kirjakulman talon vasemmalla puolella
Tekijät: Elsi Kantola ja Lilian Tissari

Kotitaloutta puukoululla

Puukoulun yläkerrassa oli 1960-luvulla kotitalousopetusluokka vaikka vesijohtoa ei sinne ollut vedetty.

Oppilaat valmistivat marjapuuroa jälkiruuaksi. Puurokattila vietiin ulkorappusille jäähtymään. Kuinka ollakaan, kattilaa ei hetken kuluttua ollutkaan. Ei näkynyt eläinten jälkiä, eikä mitään muutakaan katoamiseen viittaavaa. Hetken kuluttua huomattiin että kattila on rappujen edessä maassa ja vieläpä oikeinpäin. Oli talvi, rappusilla oli lunta ja jäätä, joten lämmin kattila oli liukunut omia aikojaan rappuselta toiselle ja lopulta alas asti.

Kaappi Kirjaston edessä, tielle päin
Tekijä: Aleksi Salminen

Kyöstilä, nimismiehenkanslia ja asunto, Pieksupetäjä

Pielaveden pitäjän vankitupa rakennettiin Kyöstilän törmälle 1862. Vankisuojat olivat kooltaan niin pieniä ettei mies mahtunut seisomaan suorana sisällä, jopa kahleita käytettiin.

On kerrottu että Kyöstilässä kummittelee, olisivatko entisen vankilan asukit asialla. Nykyiset asukkaat kertoivat että kun heidän äänekäs perheensä muutti taloon, ei kummituksilla ole ollut mitään asiaa olla saman katon alla.

Pieksupetäjä kasvaa Kyöstilän oikealla puolella, lähellä taloa mäntyryppään keskellä. Se on kärsinyt, latvastaan erikoinen puu, jonka juurella on iso kivi ja vihreä luonnonsuojelumerkki. Rikollinen kiinnitettiin puun kylkeen lyötyyn aspiin nahkaremmillä tai tuohiköydellä käsistään riippumaan. Pieksäjällä oli 60-80 sentin pajuvitsapari, jolla rikollista lyötiin selkään. Lyönnin jälkeen vaihdettiin vitsat, rangaistuksena saattoi olla 20 tai jopa 40 paria lyöntejä.
Luonnollisesti rangaistusta kärsineen huuto kiiri kauas. Kerrotaan että eräs pieksettävä olisi kärsinyt  rangaistuksen ääneti, ja kun häneltä asiaa tiedusteltiin oli vastaus “En ole tullut Pielavedelle lukkarin vaaliin!”
Vankila-ajan jälkeen Kyöstilässä pidettiin mielisairaita.
Vuonna 1927 rakennus siirtyi Pielaveden seurakunnan omistukseen, ja siitä tuli Pikkupappila, kappalaisen virka-asunto.

Kaappi Kirjaston edessä, kirjastoon päin
Tekijä: Julius Remes

Poliisiauton vaihtoreissu

Pielaveden nimismiespiirissä oli poliisiautona Volga-merkkinen henkilöauto. Auto palveli kunniakkaasti loppuun asti, mutta sitten tuli aika vaihtaa uusi auto.Vaihdettavat autot ajettiin Helsinkiin autovarikolle, josta saatiin uusi auto tilalle. Pielavedeltä vaihtoreissulle lähtivät ylikonstaapeli Teuvo Laukkanen sekä konstaapeli Tapio Malkki, joka toimi kuskina. Matka taittui kommelluksitta aina Mikkelin seutuville saakka, kunnes takapenkillä istunut Laukkanen koputti kuskia olkapäälle ja kehotti tätä lisäämään vauhtia, sillä ylikonstaapelin havaintojen mukaan auton takapyörä oli pyrkimässä auton ohi. Takapyörä oli irronnut ja kulki auton rinnalla. Vaarallisesta tilanteesta selvittiin kuitenkin vahingoitta ja Pielavesi sai uuden poliisiauton.

Kaappi Helluntailaisten kirpputorin edessä
Tekijä: Immo Kantola

Rantala, Lohirannan kahvila

Kartanon omistaja, liikemies Petter Lyytikäinen piti kauppaa Saarelassa.
Hän rakennutti 1870-luvulla varastorakennuksen, makasiinin, Pielaveden kylän rantaan osittain veden päälle paalujen varaan. Tiettävästi rannankyläläiset olivat päättäneet ettei kukaan myy tai vuokraa maata Lyytikäiselle. Makasiiniin rahdattiin hevospeleillä Tuovilanlahteen laivalla tuotua tavaraa. 1880 makasiinin viereen rakennettiin Pielaveden Höyryvenhe Oy:n laivalaituri.
Kaupanpito Rantalassa alkoi 1886 Saarelan kaupan sivuliikkeenä. Matami Berglund hoiti kauppaa ja oli tarkka paikkojen siisteydestä ja kaupan väen huollosta. Hän opetti  kauppa-apulaisille hyvää käytöstä ja ruotsin kieltä, josta oli hyötyä liike-elämässä.
Rantala toimi monella tapaa ihmisten apuna, sieltä toimitettiiin mm. apteekkiasioita, odoteltiin laivaa ja käytettiin puhelinta.

Kaappi Pappilantien ja Puustellintein kulma  (torilta Laivuriin päin )
Tekijä: Tanja Mönkkönen

Taidelenkki on noin 3,4 kilometrin mittainen lenkki Pielaveden kirkonkylällä. Taidelenkin varrella on 25 ympäristötaideteosta sekä sähkökaappitaidetta.

Taidelenkki toteutettiin osana Kyläraittien Taidemuseo -hanketta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Voit ladata Taidelenkin kartan alla olevasta tiedostosta.

Lähde mukaan kuulemaan Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen tarinoita hänen elämästään; aina lapsuudesta Pielavedellä, presidenttiyteen ja rakkaan puolison menettämiseen saakka.
Kierros alkaa Lepikon Torpalta, Kekkosen kotipaikalta, ja jatkuu Pielaveden kirkonkylälle. Viisi taulua edustaa viittä eri ajanjaksoa tai teemaa Kekkosen elämässä, niihin voi tutustua järjestyksessä tai yksittäin.

Lähtöpaikka: Lepikon Torppa, Urho Kekkosentie 121, 72400 Pielavesi
Tuotetyyppi: omatoimituote

Tarvitaan: Älypuhelin ja Salmi -sovellus.

Lataa ilmainen SALMI AR -sovellus sovelluskaupasta. Avaa sovellus ja kirjoita hakukenttään ”Urho Kekkosen kierros”. Lataa paketti klikkaamalla Lataa-painiketta. Kun lataus on ohi, klikkaa Skannaa-painiketta ja osoite puhelin kohti taulua. Pidä etäisyys tauluun niin, että koko taulu näkyy puhelimen näytöllä. Skannauksen jälkeen nauti sisällöstä!

Saatavuus: Ympäri vuoden

-Pielaveden kunnantalolla sijaitsevat taulut kunnan aukioloaikojen mukaan
-Lepikon Torppa on auki kesäkuun alusta elokuun loppuun (taulut sijaitsevat ulkona, joten kierroksella voi käydä Torpan aukioloaikojen ulkopuolellakin).

Tuotanto
Urho Kekkonen: näyttelijä Kari Suhonen

Käsikirjoitus ja ohjaus: Pekka Laasonen, InnoArt Oy

Kuvaus- ja editointi: Jere Lahti, OuWau Design & Productions Oy

AR-toteutus: Salmi Platform Oy

Tilaajat: Pohjois-Savon Lakeland 2 -hanke ja Pielaveden kunta

Toteutuksessa mukana: Lepikko-säätiö, Olavi Savonsalmi, Lepikko-säätiön asiamies, Urho Kekkosen arkisto, Jaakko Hakkarainen